Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Perjantaina 6. kesäkuuta 1958

Lisätty 28.07.2015

Toivolalaisille merkityksellinen päivä. Vihantasalmen siltatyöt oli saatu siihen pisteeseen, että salmessa voitiin aloittaa tukinuitto. Lahnavedellä oli jo tukkilautta odottamassa hinaajaa, joka veti lautan eteenpäin.

Turussa Turun Toverin järjestivät yleiurheilukilpailut, joissa kansainvälisyyttä edusti viikon Suomessa kilpailleet saksalaiset ja keihäänheittäjä Norjan Egil Danielsen. Voitto Hellsten pinkoi sata metriä, häviten Saksan Kaiserille. Kalevi Tiikkaja voitti korkeushypyn ja 800 metrin juoksukin päättyi saksalaisten voitoksi.

Olavi Vuorisalo voitti 1500 metrin juoksun hyvällä ajalla 3.46,9. Norjan Egil Danielsen jatkoi keihäässä voittosarjaansa.

Tampereella 20-vuotias Matti Yrjölä työnsi kuulaa 16,61 ja rikkoi Reijo Koiviston Suomen ennätyksen-

Perjantaina 6. kesäkuuta 1958

 

Perjantaina avattiin Vihantasalmen siltatyömaan kohdalla oleva vesiväylä tukinuitolle.

Purouittoja oli tehty jo kolmisen viikkoa ja Puulalta lauttoja oli kuljetettu pitkin Hirvensalmen vesiä Tuusjärveen Mäntyharjun puolelle, josta Kaivannonkosken kautta tukit uitettiin Lahnaveden pohjoispäähän, josta ne nyt hinaajan avulla voitiin vetää järven eteläpäähän.

Vihantasalmi on reilun kilometrin pohjoiseen Lahnaveden eteläpäästä, uusi silta kaventaa entisestään sitä väylää, jota myöten tukit pohjoisesta kuljetetaan. Lahnaveden eteläpäästä ne sitten uitettiin Miekankosken kautta Tarhaveteen.

Kaivannonkosken ja Miekankosken etäisyys linnuntietä oli yhdeksän ja puoli kilometriä. Mutta uittamalla matkaa tuli muutaman kilometrin verran enemmän ja matkalla jouduttiin lauttaa kaventamaan Sysisalmen ja Vihantasalmen kohdilla. Lisäksi jouduttiin matkan varrella kiertelemään muutamia saaria ja niemiä.

Vihantasalmen siltatyömaalla työmaalla työskenteli noin 70 miestä ja saman verran Kuortin ja Vihantasalmen välisellä tieosuudella. Sillan virtapilarit olivat jo valmiit ja maatukia rakennettiin kiireisesti kahdessa vuorossa. Tavoitteena oli saada maatuet valmiiksi kesäkuun aikana. Syksyllä töitä sitten jatketaan ja ruvetaan rakentamaan asennussiltaa, jotta sillan teräsosat voidaan asentaa paikalleen. Teräsosat saapuvat helmikuussa 1959.

 

Metsistä oli ruvettu saamaan entistä enemmän rahaa ja yleisesti ajateltiin, vain asioita sen mukaan, paljonko metsän puut tuottavat rahaa. Suomen valtaatekevät katselivat maailmaa markanhohtoisten suodattimien lävitse, ja se näkyi päätöksissä. Eduskunnan maanviljelysvaliokunta oli sitä mieltä, että parhailla kasvupaikoilla kasvavat koivikot olisi hakattava maahan. Niiden tilalle olisi istutettava kuusikoita ja männiköitä. Tällaiseen toimintaan on syytä ryhtyä, koska hyvälaatuisen koivun puhdas tuotto on vain kolmasosa männystä ja kuusesta saatavasta tuotosta. Viisaita ei oltu silloinkaan, vaikka olisi luullut maalaisjärjen olevan vielä tarpeeksi lähellä päättäjiä.

 

Maailma meni miten meni, urheilussa sentään osattiin vielä arvostaa oikeaa urheilua. Perjantaina Turussa kilpailtiin urheilupuistossa Turun Tovereiden järjestämissä kilpailuissa. Järjestelyt eivät olleet kehuttavat, kilpailuista tuli kuitenkin hienot.

Suomessa oleva saksalaisryhmä kilpaili Turussa ja antoivat kunnon maustetta kilpailuihin. Voitto Hellsten oli aika pyylevässä kunnossa, joten hän juoksi vain 100 metriä paraatimatkansa 400 metrin sijasta. Kirittäjänä oli Johannes Kaiser, joka kaksi päivää aikaisemmin Mikkelissä oli juossut ajan 11 tasan.

Kaiser oli edelleen vireessä ja jätti Voiton ilman voittoa. Kaiser juoksi Turussa aikaan 10,9 sekuntia. Voiton aika oli 11,1 sekuntia ja samalla ajalla Pentti Mäkilä Turun Kilpa-Veikoista oli kolmas.

Pentti Rekola oli olympiastadionilla joutunut taipumaan 400 metrin juoksussa Heinz Dumkelle ja nyt sama mies oli vastassa Turussa. Heinz oli olympiastadionilla juossut 48,4, tänään hän oli väsynyt ja vaikka Urheilupuiston rata oli nopeammassa kunnossa, kuin olypiastadion keskiviikkona jäi hänen ajaksi 48,7 sekuntia, sillä hän piti takanaan Jussi Rintamäen, jonka aika oli 50,0 sekuntia.

Rekola juoksi 48,3 sekuntia parantaen kahdella kymmenyksellä olympiastadionin aikaa. Voittoon se ei kuitenkaan riittänyt. Länsi – Saksan Horst Huber juoksi 48,2 ja vei sakaslaisille jo toisen voiton. Olympiastadionilla Huber oli juossut vain 100 metriä ja Pieksämäellä mies oli juossut 200 metriä.

 

Korkeudessa ei saksalaisia ollut mukana ja hypättiin suomalaisvoimin. Kalevi Tiikkaja Tampereen Yrityksestä hyppäsi 190 ja se riitti voittoon. Nuori Henrik Hellen pääsi hienosti 185. Suomen paras pituushyppääjä Jorma Valkama, joka tänä vuonna oli vaihtanut seurakseen Helsingin Kisa- Toverit, jäi sentillä alle seitsemän metriä pituudessa. Siinä ne olivat hyppyjen anti.

 

800 metrillä jatkui saksalaisten voittoputki. Dieter Heydecke oli Varkaudessa jo juossut 1.51,0 ja seuraavana päivänä Piekämäellä 1.55,0. Molemmissa kilpailuissa voitot, joten mies oli kovassa kunnossa. Kolmas kilpailu kuuden päivän sisällä ja mies juoksi hurjan ajan 1.49,8 ja kolmas voitto. Tässä saksalaisessa on ainesta mitaleille syksyn Euroopan mestaruuskilpailuissa.

Helpolla voitto ei tullut, maanmies Fr Stracke jäi vain kolme kymmenystä, juosten hyvän ajan 1.50,1. Stracke oli kaksi päivää sitten Olympiastadionilla jäänyt kuudenneksi 1500 metrin juoksussa. Juoksu oli avannut paikkoja ja nyt miehellä kulki puolta lyhempi matka hienosti.

Olavi Salsola Turun Urheiluliitosta, joutui tyytymään kolmanteen sijaan. Lohtua toi se, että hän juoksi kauden suomalaisen kärkiajan 1.50,8. Aika oli hyvä, kun tämä oli ensimmäinen kasi tänä kesänä, joten todellinen kunto tulee esiin vasta, kun on saatu kone avattua muutamalla kilpailulla.

Seurakaveri Tauno Kontio antoi hyvää kiriapua ja hävisi Salsolalle vain 4 kymmenystä, 1.51,2. Heydecken adujutanttina Varkaudessa ja Pieksämälle oli Alfred Brand, jolle kolmas kilpailu näytti olevan liikaa ja hän jäi viidenneksi ajalla 1.52,5. Varkaudessa hän oli laittanut Heydecken tiukille ja juoksi siellä tätä kilpailua paremman ajan 1.51,6. Nokian Urheilijoiden Toivo Ala-Tolppa oli lähellä kukistaa saksalaisen, harmittavasti tappio tuli 0,2 sekunnilla. Urheilupuistossa oli juostu tämän kesän kovin 800 metrin juoksu tähän mennessä.

 

Urheilupuiston kilpailuissa oli paljon juoksuja ja miksipä ei, koska täältä oli lähtöisin itse Paavo Nurmi. Paavo oli Turun Urheiluliiton miehiä, kun kilpailuja järjestävä seura oli puolestaan Turun Toverit.

1500 metrillä oli myös saksalaisia mukana, joten sekin matka saattaisi mennä ulkomaalaisille. H Burman ja Harald Mengler olivat tämän matkan länsisaksalaiset. Mengler oli taipunut loppukirissä stadionilla Vuorisalolle ja Salsolalle, joten tänään hän pääsi taas taistelemaan samaa kaksikkoa vastaan.

Turussa juostiin kovaa. Kymmenen miestä juoksi alle neljän minuutin. Kilpailussa oli mukana Erkki Nurminen ja mies edusti Turun Urheiluliittoa, vaikka miehen nimi ei ollut Nurmi, vaan Nurminen, niin Nurmen teot saman seuran väreissä varmasti antoivat potkua Nurmisen juoksuun. Nurminen putosi viiden nopeimman vauhdista. Kuudes tila tässä porukassa oli hyvä saavutus, vaikka aika 3.56, 4 ei ollut ihmeellinen.

Toinen saksalainen, Burman jäi kärki nelikosta selvästi, aika 3.52,0 ja viides tila. Naantalin Löylyn Simo Saloranta oli selvä nelonen ja harmittavasti aika jäi 4 kymmenystä päällä 3.50:nen. Kolmen kärkimiehenkin erot olivat selvät. Vauhti oli kovaa ja loppukiri ei Olavi Saloselta enää lähtenyt, kuten oli stadionilla lähtenyt. Aika 3.49,0 kertoi syyn, paukkuja ei ollut enää loppusuoralla.

Mengler oli hävinnyt Vuorisalolle 0,8 sekuntia stadionilla, Turussa tappio oli puoli sekuntia, joten Vuorisalon kiri itosi myös täällä, vaikka alku oli menty paljon kovempaa. Olavi Vuorisalon voittoaika oli 3.46,9 ja Mengler juoksi 3.47,4.

 

5000 metrin juoksuun lähdettiin Rosenlewin Urheilijoiden Urho Juliin vetämänä. Ensimmäinen kilometri mentiin 2.47,0, joten oltiin kolmisen sekuntia edellä sitä vauhtia mitä Mikkelissä oli juostu kaksi päivää sitten. Olisi luullut tämän vauhdin riittävän saksan Hans Hünekenille, jonka kintereissä olisi luullut Mikkelin juoksun vielä painavan ja oli mies maanantaina juossut 3000 metriä Pieksämäellä ja sunnuntaina 3000 metriä Varkaudessa.

Mitä vielä mies siirtyi kärkään kilometrin jälkeen ja alkoi vetää. Toinen kilometri meni ajassa 2.50, joten edelleen oltiin menossa jokaisen miehen ennätysvauhtia.

Kolmas kilometri kulki 2.54,5, joten vauhti oli hieman hiljentynyt. Hüneken veti edelleen ja muut seurasivat jonona perässä. Neljäs kilometri meni kaksi sekuntia kolmatta nopeammin, joten neljä kilometriä oli tultu ajassa 11. 24.

Eli Cooperin-testissä olisi vielä ollut aikaa 36 sekuntia ja matkaa oli sentään juostu jo neljä kilometriä, joten näille miehille tavallisen pulliaisen hyvänä pitämä kolmen kilometrin Cooper-vauhti oli pelkkää verryttelyä, jossa tuskin edes hiki tulisi.

Hünekenin perässä oli kaksi suomalaista Juliin ja Kenttäurheilijat -58:n Erkki Sairanen. Helsingin Kisa-Veikkojen Ilmari Taipaleelle tämä vauhti oli liikaa ja antoi kärki kolmikolle siimaa. 200 metriä maalista Hüneken iski ja yllätti täysin suomalaiset sellaisella pyrähdyksellä, että nämä jäivät, kuin seisomaan. Kaarteen jälkeen suomalaisetkin pääsivät vauhtiin loppusuoralla, se oli kuitenkin myöhäistä ja niinpä tämäkin oli saksalaisten matka.

Viimeinen kilometri tultiin hurjaa vauhtia, aikaan 2.42. Voittoaika oli 14,06,0, Hüneken oli jälleen tehnyt oman ennätyksen, parantaen aikaansa 11 sekunnilla. Neljä kovaa juoksua kuuden päivän sisällä, tämä oli jo hevosenleikkiä tämä.

 

Urho Julin laittoi parhaiten kampoihin juoksemalla toiseksi ajalla 14,07,8. Sairanen kolmas ajalla 14,10,4. Taistelu saksalaista vastaan vei Julinin omaan ennätykseensä. Julin Paransi ennätystään 0,6 sekuntia. Entisen ennätyksen hän oli juossut, myöhään syksyllä 16. lokakuuta vuonna 1956 Budabestissä. Urho Juliin oli viimeiset neljä vuotta kuulunut Suomen ehdottomaan kärkeen 5000 metrillä ja kaikkien aikojen tilastossa hän otti nyt yksin itselleen kolmannen sijan. Eero Tuomalan lisäksi Ilmari Taipale ovat vain suomalaisista juosseet häntä nopeammin.

Myös 27- vuotias Erkki Sairanen juoksi elämänsä nopeimman vitosen, joten tuossa perjantaisessa juoksussa olivat myös olosuhteet erinomaiset, kun kolme miestä tekee ennätyksensä. Erkki Sairasen tulos vie hänet Suomen kaikkienaikojen listan jaetulle seitsemännelle tilalle. Erkki paransi omaa ennätystään 4,4 sekuntia.   

Viidentenä tällä listalla on Taisto Mäki, joka 1939 juoksi silloisen maailmanennätyksen 14.08,8. Aikaa siitä on kulunut yhdeksän vuotta ja maailmanennätys on karannut yli puolen minuutin päähän. Suomalaisen 5000 metrin juoksun suuruuden päivät olivat alkaneet vuonna 1912. Siitä ajasta on kulunut lähes 46 vuotta ja 52 suomalaista miestä on juossut alle tuon kuuluisan Hanneksen voittoajan 14.36,6 Tukholmasta. Hanneksen juoksun suuruutta kuvaa se, että keskiarvo vuotta kohti on vain 1,1 miestä, jotka ovat alittaneet tuon rajan.

Ilmari Taipale oli neljäs tässä kilpailussa, aika oli 14.32,8. Taipale oli niitä miehiä, jotka olivat kyenneet juoksemaan Suomen ennätyksen tällä matkalla. Ilmari oli tehnyt sen vielä kahteen kertaan. Tuomala oli viime vuonna rikkonut Ilmarin 1956 juokseman ajan 14.05,2. Kesä oli vasta alussa, joten Ilmarilla on kyllä aikaa päästä vielä parempaan kuntoon tänä kesänä.

 

Keihäässä yritti neljä kovaa suomalaista Norjan Danielsenin kukistamista. Kolme heistä oli ollut jo olympiastadionilla ja neljäs mies oli järjestävän seuran Erkki Ojamo. Huonosti mies ei heittänyt, sillä 70 metrin raja meni puhki ja senttejä sen päälle tuli 75. Silti suoritus riitti vasta viidenteen sijaan. Toinen Turun Toverien mies Veikko Laine sai Turussa keihään lentämään lähes viis metriä Helsingin parasta heittoa pitemmällä. Tulos oli 72 metriä ja neljäs tila.

Lahden Sammon Soini Nikkisen kunto oli kohoamassa ja sitä osoitti kauden ensimmäinen 70 metrin kaari. Pisin heitto kantoi 72,23 metriä, sillä kaarella tuli kolmas sija. Kauden komeetta Erkki Guseff heitti edelleen hyvin, tänään tulos oli 74,70 metriä ja sillä irtosi toinen sija. Järjestävän seuran miehiä varmasti enemmän harmiitti se, että Guseff edusti naapuri seuraa eli Turun Pyrkivää.

Danielsen oli ylitse muiden ja heitti loistavasti 79,40 metriä parantaen kesän parastaan toista metriä. Samalla syntyi uusi kenttäennätys. Norjalainen oli nyt jo kahdesti pessyt meidän parhaat keihäsmiehemme Suomen kiertueellaan. Kaiken lisäksi mies oli heittänyt maailmanluokan tuloksen.

 

 Tampereella oli melkoista sotkua Tampereen Kisa-Tovereiden jäjestämissä kilpailuissa. Kuulantyöntökilpailu alkoi ja ensimmäisellä kierroksella Kyröskosken Ponnen Matti Yrjölä työnsi heti kärkeen oman ennätyksensä 16,44 metriä. Aikaisempi ennätys oli viime vuonna tehty 16,20 metriä. Tampereen Poliisi-Urheilijoiden Paavo Lammi pukkasi 15,84 metriä, joten kuulakilpailu oli alkanut mahtavasti. Toisella kierroksella tuli sitten aivan uskomaton kaari. Matti Yrjölä asettui selkä työntösuuntaan ja potkaisi vapaan jalan kohti puuta. Saatuaan vapaan jalan pöngäksi takajalka työnsi lantiota eteen ja samalla lantio kiertyi auki työntösuuntaan.

Yläkroppa oli vielä puoli kierrosta jäljessä ja miehen kroppa oli kierossa kuin jousi. Vapaalla kädellä avatiin rinta ja niin kuulaa pitävä käsi sinkosi kuulan yläviistoon. Kuulan irrottua kädestä irtosi myös takimmainen jalka kuula ringin pinnasta ja mies jalanvaihdolla pelasti itsensä astumasta yli.

Kaikki oli tapahtunut oikeassa järjestyksessä ja kuula sai lähtönopeuden, jonka avulla se lensi pitkällä. Todella pitkälle. Mittamiehet mittasivat maahan tulleen kuopan ringin puoleisen reunan ja ringin etäisyyden saaden tuloksen 16,94 metriä. Yleisö hurrasi. - Uusi Suomen ennätys.

Järjestäjät tunsivat säännöt ja punnitsivat kuulan. Tieto oli melkoinen häpeä järjestäjille. Kuula oli alipainoinen, tulosta ei voi hyväksyä suomen ennätyksesksi. Matti Paavonpoika kävi kuumana. Siinä sappi kiehui. Järjestäjät luimistelivat ja kuikuiluvat kuka minnekin. Saakuri sentään, kun ei kuulia oltu punnittu ennen kilpailua. Hiekka ja ruoste syö kuulia, joten ne kuluu käytössä.

Paavo Lammi sai nyt työnnettäväkseen toisen kuulan joka oli reilusti täysipainoinen. Peräti 23 grammaa yli 7,26 kilon, joka sääntöjen mukaan on kuulan paino. Lammi paransi ja pääsi kahdella sentillä yli 16 metrin. 

Matti tuli kolmanteen työntöönsä ja latausta riitti, sitä oli ehkä liikaakin. Kuula lensi kuitenkin 16,50 metriä, joten mies teki oman ennätyksensä. Mutta se ei ollut Suomen ennätys, sillä voimassa oleva Reijo Koiviston nimissä oleva ennätys oli 16,54 metriä. Lähelle Matti oli työnnöllään päässyt mutta se ei riittänyt. Häneltä oli järjestäjät vieneet Suomen ennätyksen huolimattomuudellaan.

 

Paavo Lammin kolmas työntö kantoi 15,79 metriä.

Neljännellä kierroksella Matti oli hieman rauhoittunut, silti sisu kiehui. Mies pukkasi ja kuula lensi 16,61 metriä. Tuli se Suomen ennätys sittenkin. Ei mennyt hukkaan toisen kierroksen hirmukaari. Tärkeintä oli saada ennätys ja se oli nyt hänen. Reijo Koiviston kaksi vuotta vanha ennätys oli kuopattu. Järjestäjät huokasivat puoliksi huojentuneina. Ei sentään tullut täyttä skandaalia.

 

Paavo Lammi tiesi jäävänsä tässä kilpailussa toiseksi ja ajatukset harhailivat. Neljäs työntö kantoi 15,49 metriä, tekniikka tuntui hajoavan Paavolta eikä se ollut ihme, kun Matti työnteli Suomen ennätyslukemia. Paavon oma ennätys oli 16,14 metriä kahden vuoden takaa.

Viidennen työnnön Matti astui yli ja Paavokin työnsi vain 15,39 metriä joten tämä oli huonoin kierros. Kuudennella kierroksella molemmat astuivat yli ja kilpailu oli päättynyt.

 

Vuosi 1956 oli Suomen kuulantyönnön vuosi. Tuona vuonna kolme miestä pukkasi ensimmäisen kerran yli 16 metriä. Lammin lisäksi rajan rikkoi Urho Nummelin (16,14 metriä) ja Yrjö Ijäs (16,12 metriä).  Kaikkienaikojen tilastossa oli viisi 16 metrin miestä. Heistä ensimmäinen oli Sulo Bärlund. Hän työnsi elämänsä pisimmän kaaren 16,23 metriä vuonna 1936.

Vuonna 1957 saatiin kaksi uutta 16 metrin rajan rikkojaa, Eino Mäkinen ja Matti Yrjölä. Matti työnsi kesän parhaimman tuloksen jo 2.6.1957 Mouhijärvellä 16,20 metriä. Eino Mäkinen työnsi myös 16,21 metriä, Helsingissä 27.8.1957. Tilastoissa oli nyt 7 kappalletta 16 metrin miestä.

Suomalainen yleisurheilukesä oli alkanut vauhdilla ja tämän kesän tuloksellisin yleisurheilupäivä oli perjantai.