Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Kuulakoulu

Lisätty 14.11.2014

Tänään pidin Helsingin Kisa-Veikkojen aikuisurheilijoille kuulan työnnön opetusta. Alussa oli vain 4 ihmistä paikalla. Kaksi miestä ja kaksi naista. Vähitellen porukkaa lisää ja lopussa niitä oli jo reilusti päälle kymmenen. Osa kavereista tuli seiväskoulun jälkeen.

 

Nykyään on vallitsevana kaksi tyyliä pakitus- ja pyörähdystyyli. Pyörähdys tyyli on niin vaikea, että katson sen opettamisen olevan turhaa ja suoraan sanoen tietoni siitä ovat liian vaatimattomat. Pakittamisessa ongelma tulee liukusiirrosta.

Monet kuvittelevan tarvittavan vain voimaa ja kuula lentää. Kuula ei voimalla lennä, vaikka sitä olisi kuinka jos kuulaa ei osaa työntää. Monesti aikuisurheilijoilla on monia puutteita, joita ei nuorilla ole. Liikkuvuus on yksi asia.

Mikäli liukusiirto on liian lyhyt jää ringistä osa käyttämättä. Siksi olisi järkevämpää käyttää, jotain muuta tyyliä, kuin pakitusta. Minä olen jo viiden vuoden ajan käyttänyt tyyliä, jossa alkuasennossa ollaan vasemman jalan varassa (oikea kätinen työntäjä). Asento suurin piirtein sama kuin pakituksessa alla oleva jalka on vain toinen.

Liikkelle lähtiessä ponnistetaan vasemmalla jalalla taaksepäin ja samalla astutaan oikealla jalalla taakse ringin keskivaiheille. Vasen jalka viedään puulle ja päästään työntöasentoon. Muuten tekniikka noudattelee pakituksen tekniikkaa.

Ennätykseni 6 kilon kuulalla on 12,01 metriä ja askeltekniikalla 12,09. Tosin nämä ovat vanhoja ennätyksiä. Pakitusennätys kai vuodelta 2008 ja askeltekniikan 2011. Välillä oli ongelmia kyynärpään ja olkapään kanssa, joten en pystynyt harjoittelemaan kuulantyöntöä pariin vuoteen. 2014 Helmikuussa työnsin askeltekniikalla 12,04, joten tulostasoni on säilynyt suurin piirtein samana, vaikka voimat ovat vähentyneet ja ikää on tullut lisää. Nyt sitä on 56 vuotta.

Tekniikkani on mielestäni parantunut ja tällä olen voinut kompensoida miehen huonontumista. Tosin tuo 12, 04 tulos oli reilusti muita parempi kaari. Kilpailussa toiseksi pisin taisi olla 11,84. Onnistuminen tuli hyvään paikkaan sillä heltisi elämäni ensimmäinen kuulantyönnön SM-mitali.

Palataanpa tyyleihin. Mikäli koko 213 sentin halkaisijalta olevan ringin vauhtia ei tällä kahden askeleen tekniikalla pystytä käyttämään täytyy ottaa kolmen askelen tekniikka. Siinä lähtö on oikealla jalalla eli ollaan oikean jalan varassa (oikeakätiset työntäjät). Mielestäni askeleiden pituuden pitäisi kasvaa puuta kohti mentäessä.

Monesti tällä tyylillä työnnettäessä astutaan vasemmalla jalalla taaksepäin ja sitten tuodaan oikea jalka vasemman rinnalle tai jätetään se vasemman jalan etupuolelle eli työnnetään vanhalla hevosmiestyylillä sillä erotuksella, että poikittaisesta asennosta poiketen ollaankin selkä työntösuuntaan.

 Myös nuorille ja aloittelijoille suosittelen näitä kahden ja kolmen askeleen tekniikoita. On myös tyylejä joissa lähdetään kahdelta jalalta. Niissä lähtöasennon tasapaino on huomattavasti vakaampi, kuin yhden jalan lähdöissä, joka on erittäin merkittävä asia. Monesti työntö menee pilalle lähdössä tapahtuvan horjahtamisen takia.

Tässä muutama sekalainen ajatus kuulantyönnöstä.

Katselin tuota Suomi-Unkari jalkapallo peliä ja totesin jalkapallon olevan surkea peli. Minusta urheilussa pitäisi olla oikeudenmukaisuutta.  Jalkapallossa tuurilla on liian merkittävä osuus. Hieman sama asia, kuin lotossa. Yleinen käsitys on loton olevan hyvä asia. Tuhannet ihmiset kärsivät siitä Suomessa. Lotto antaa turhia toiveita kymmenille tuhansille ihmisille. Suomessa on miljoonat ihmiset hävinneet lotossa.

Pitäisi palata aikaan 1958 silloin poistettiin veikkausvoitoista 50 000 markan katto