Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Savonrata oli valmistunut ja Mäntyharjun aseman ohitse vuonna 1900 kulki päivittäin kuusi junaa. Kolme etelään ja kolme pohjoiseen. 

Postijuna kulki Kuopiosta Kouvolaan 10 tunnissa ja saman verran siltä kului päinvastaiseen matkaankin aikaa. Siihen myytiin kolmanen ja toisen luokan pilettejä. Kouvolasta tuleva juna oli Mäntyharjussa aamulla viiden aikaan. Viiden aikaan se oli Kuopiostakin tuleva junakin asemalla. Tosin viiden aikaan iltapäivällä. 

Sekajuna ja tavarajuna olivat ne muut junat. Tavarajunaan oli liitetty matkustajavaunu. Sekajunan kokoonpanoa en tiedä. 

Tuohon aikaan kaupungeissa asui vähän väkeä. Helsinki oli ylivoimaisesti suurin ja siellä populaa oli 92 tuhatta. Turussa 36 ja Tampereella 34 tuhatta. Viipuri oli neljänneksi suurin Suomen kaupungeista 21 tuhannen asukkaan väkimäärällä. Mikkelissä eleli kolmisen tuhatta ihmista.

Mäntyharjussa oli liikemies K Karppinen, joka osti käpyjä. En tiedä kuinka menestyksekästä liiketoiminta oli Mikkelin Sanomissa hän kuitenkin lähes säännöllisesti ilmoitteli. 

Lokakuusta 1899 lähtien oli Mäntyharjussa esiintynyt tulirokkoa. Siihen oli kuollut 69 lasta, joten vakavasta taudista oli kysymys. Rokkoa oli vielä 1900-luvun puolellakin. 

13.1.1900 käytiin Pyhäjärven jäällä hevosten juoksu kilpailut. Tuohon aikaan hevosia oli lähes joka isännällä. Tuloksia en viitsi tähän raapustaa. Taisivat olla kuitenkin melko suosittu tapahtuma.

Pahennusta ja juorupuheita herätti eräs Toivolalainen mies joka häihinsä oli ostanut Mikkelistä 50 litraa viinaa.

Mäntyharjun pitäjässä oli 19 kruunutilaa ja koko Mikkelin läänissä niitä oli 169 kappaletta. Lisäksi oli sekaluontoisia tiloja 86. Kruununtilat eivät periytyneet seuraavalle sukupolvelle. Isännillä oli kuitenkin  mahdollisuus ostaa tilat ja muuttaa ne perintötiloiksi, jolloin niistä olisi hyötyä seuraaville sukupolville.

 

Mäntyharjun Toivolan kylässä Seppälän talon puolikkaan oli vuonna 1899 Akseli Pippuri ostanut perintötilaksi.

Mäntyharjun isäntäväenyhdistys piti vuosikokouksen 21.1.1900 Toivolan kansakoululla. Yhdistyksen esimies oli Matti Paronen, joka oli Toivolan kansakoulun opettaja. Paronen oli myös isäntäväenyhdistyksen alkuun panija ja Suntio Häkkänen kiitti Parosta yhdistyksen perustamisesta. 

Yhdistys oli lyhyen toimiaikansa kuluessa vakiinnuttanut toimintansa ja monet isännät olivat siihen liittyneet. Jäseniä on nyt 57 ja kokouksia viime vuoden aikana oli pidetty kahdeksan kappaletta. Vuoden kuluessa oli yhdistys liittynyt Mikkelin läänin maanviljelysseuraan. 

Mäntyharjussa oli jo muutamilla telefooni. Ristiinalainen Karhu niminen kauppias oli kustannuksellaan vetänyt linjan Mäntyharjulle noin viisi vuotta sitten eli vuonna 1895. Johdot kulkivat Valtolan ja Tuohikotin kautta Kaipaisiin, jota kautta päästiin muiden verkkoihin. 

Pari vuotta myöhemmin (1897)  vedettiin linja Toivolan kautta Hirvensalmelle. Tämä linja palveli Mäntyharjulaisia paljon paremmin, koska yhdeydet Mikkeliin  olivat paljon tiiviimmät, kuin Kouvollan suuntaan. 

Valitetavasti linjaa pitkin oli vaikea päästä läpi Mikkeliin saakka. Tästä syytettiin etenkin Hirvensalmelaisia, jotka eivät mäntyharjulaisten mielestä riittävästi antaneet puheaikaa mäntyharjulaisille.

Sunnuntaina 4.2.1900 pidettiin Mäntyharjussa kokous, jossa pohdittiin tätä pulmaa. Kauppias Karhu oli valmis vetämään suoran puhelinlinjan Mäntyharjusta Mikkeliin. Kokouksessa käytiin tietysti keskustelua kenen kustannuksella linja vedetään ja mitä se tulisi maksamaan. 

Mäntyharjun kunta pyysi senaatilta lupaa ottaa 18 000 merkan laina sairastupaa varten. 

Toivolan kylässä renki Nestor Rahikainen oli haapoja kaatamassa. Sattui vahinko ja haapa kaatui päälle niin, että rengin molemmat kädet murtuivat. Mies jouduttiin viemään läänin sairashuoneelle.

Kaikenlaista pitäjässä tapahtui. Selänpään kylässä eräs yllytyshullu juoksi paljain jaloin helmikuun pakkasessa puoli kilometriä ja hankki itselleen markan ja 50 penniä tekosestaan. 

Mikkelin markkinat oli iso tapahtuma. Mäntyharjulta markkinoille lähti ylimääräinen juna 12. 3.1900. Se pysähtyi matkan varrella Hietaseen ja Otavaan. Aamulla 6:30 juna lähti Mäntyharjusta ja matka Mikkeliin kesti tunnin ja 27 minuuttia. 

Mikkeliin kulki kolme vakituista junaa. Postijuna läksi minuutin yli viisi aamulla ja sen kulkuaika oli tunnin ja 28 minuuttia. Sekajunan lähtöaika oli 8:35 ja sen matka Mikkeliin kulki tunnissa ja 47 minuutissa. Tavarajunaan lisätyssä matkustajavaunussa pääsi Mikkeliin kahdessa tunnissa 21 minuutissa. Tavarajuna lähti vasta puoli yhden aikaan iltapäivällä, joten sille ei suurimpaan markkinahumuun enää ehtinyt.

Seuraavana päivänä ylimääräinen juna kulki ja kuljetti markkinaväen takaisin Mäntyharjuun.

Hevoskilpailut eivät olleet ainoat kilpailut Mäntyharjulla. Nuorisoseura järjesti hiihtokilpailut maaliskuun 24 päivä Pyhäveden jäällä Kirkonkylässä. Miehet hiihtivät kaksi kierrosta, naiset ja lapset kierroksen. Miesten sarjan voitto meni Loviisalaiselle miehelle.  

Pyhävedellä oli liikkunut susia maaliskuussa. 

Toivolan kylällä oli varas vienyt hevosen Juho Haajaselta maaliskuun puolessa välissä. Hevonen oli 18-vuotias ruuni. 

Maaliskuun 19 päivä saatiin lisää havaintoja susista ne olivat edellisenä yönä jolkotelleet Kousan kylän suunnasta Kuhajärven kylän ohi. Kaksi sutta oli liikkunut yön selässä. Yksi oli lähtenyt Hartolan suuntaan ja toinen piipahti Kuortin kylän kauppiaan Davit Nikkisen kartanolla. Sieltä se nappasi jäniskoiran makaevääkseen. Neljä kilometriä koiraa raahattuaan se oli sivutiellä pistellyt koiran poskeensa, vain lautaset ja takajalat jäi koirasta jäljelle. 

Mäntyharjulla kaivattaisiin suden ampujia sekä ajajia. 

Toivolan kansakoulu oli aloittanut toimintansa syksyllä 1897.  Kuntakokous oli myöntänyt opettajalle palkkaa 300 markkaa rahapalkaa, valon, lämmön ja asTuunnon. Valtionavun lupakirjaan oli näiden lisäksi ilmaantunut kaksi hehtaaria peltoa. 

Kuntakokouksessa tätä ihmeteltiin ja neuvoteltiin miten saataisi muutos tuohon peltojuttuun.  Vuoden 1900 syksyllä koulu siirtyisi omaan rakennukseen. Kuntakokous päätti lisätä hehtaarin peltoa sopimukseen ja siihen nykyinen opettaja Matti Paronen tyytyi.

Nokelan talossa Toivolan kylässä on vanha tupa. Seinässä on vuosiluku 1735. Hirret olivat vielä niin lujia, että niistä tehtiin hevostalli.

Hartosenpään kylässä hiihdettiin kilpailut 8 päivä huhtikuuta.

Tulirokko oli näyttänyt siirtyneen Ristiinan puolelle. Siellä oli siihen kuollut 10 lasta.

Karankamäessä torpan mies päätti päivänsä 24. 4 hirttämällä itsensä.

Miekankosken yli valmistui uusi silta. Tämä silta on Lahnaveden ja Tarhaveden välissä.

Lapsen ruumis löytyi Kallaveden rannalta nuottahuoneesta verrkojen välistä.

3.5. paloi poroksi Kiepin kylässä Aksel Sepän omistama asuinrakennus.

Senaatti on myöntynyt siihen, että sairastupa saadaan rakentaa Mäntyharjun seurakunnan kirkkoherran virkatalon maalle.

Mikkelin läänistä lähti 32 henkilöä ameriikkaan vuonna 1899.

Valtio järjesti kilpa-ajot Oulunkylän raviradalla. Mielenkiintoinen tieto, vaikka Oulunkylä ei Mäntyharjussa olekaan. Oulunkylän ravirataa ei enää ole. Se oli aikoinaan Suomen ensimmäinen ravirata.

Kulkeminen oli erilaista vuonna 1900. Kievarikyyti oli vielä olemassa ja linja-autoista ei ollut tietoakaan. Junat kulki suuntaansa kolme kertaa päivässä Savonradalla ja sen lisäksi oli laivaliikenne. Höyrylaivat Ansio ja Aino kulkivat säännöllisesti reitillä Mikkeli, Anttola, Puumala, Sulkava ja Savonlinna. Höyrylaivat Ilmari ja Puula kulkivat Otavan ja Kangasniemen välillä. Uusi Höyrylaiva Louhi mennä möyrysi reitillä Mikkeli, Lappeenranta ja Vuoksenniska. Tähän laivaan mahtui peräti 99 matkustajaa.

15.6.1900 tuli tieto, että Mäntyharjun kunnalle oli myönnetty 18 000 markan laina sairastuvan rakentamista varten. 

Junien lähettämisohjeet uusiutuivat. Pääteasemilla soitettiin kerran junan kelloa 10 minuuttia ennen lähtöä.  Matkustaja saivat nousta junaan merkin kuultuaan.  Toisen kerran soitetaan 3 minuuttia ennen lähtöä, jolloin matkustajien on siirryttävä paikoilleen. Juuri ennen lähtöä saitetaan kelloa kolme kertaa.

Höyrylaiva Sorea kulki reitillä Vuoksenniska, Imatra, Mikkeli, Lappeenranta ja Puumala.

Eräs torppari kuritti kestiään Lahnaniemellä niin, että vaimoparan oli lääkäriin mentävä. Eihän enää meidän aikanamme luulisi moisia piiskureita olevan. Valitettavasti vaimonsa hakkaajia on vielä 100 vuotta myöhemminkin, joten kehitys kulkee hitaanlaisesti tässä asiassa.

28.6.1900 ruis heilimöi Mäntyhajun Toivolan kylän pelloilla.

Höyrylaiva Taaveli alkoi heinäkuussa kuljettamaan ihmisä välillä Mikkeli-Rapakallio.

Mäntyharjun Toivolan kylässä oli kauppa myytävänä. Myyjänä oli Tuomas Huoponen ja hän kehui kaupan olevan hyvällä liikepaikalla valtamaantien varrella. Tuohon aikaan teiden luokitukset olivat erilaisia. Vallanmaantiet olivat se parhaiten kunnossa pidetyt tiet. 

Terva oli tärkeä kauppatavara ja Oulusta tuli tieto, että tervatynnyrin hinta oli paksusta tervasta 24 markkaa ja ohuesta sai markan enemmän. Tervavettä myytiin 15 markan hinnalla. Kymmeneen vuoteen ei hinnat ole ollet näin korkealla.

Artturi Vitikaisen 3/16 osan Pyhäniemen tilasta lohkottiin Lahnaniemellä. 

Höyrylaiva Ilmari tekee huvimatkan Kangasniemen nuorisoseuran juhliin 29.7. 1900. Laiva lähtee otavasta kello 2 yöllä.

Ristiinassa oli tarjolla urakka. Kirkkoneuvosto  pyysi tarjouksia kiviaidan rakentamiseksi. Uusi kirkkomaa pitäisi ympäröidä kiviaidalla, jonka pituudeksi tuli noin 250 vanhaa syltä.

Mikkelin lääni jakaantui viiteen kutsunta-alueeseen.  Mäntyharju kuului alueeseen numero 2 ja sieltä arvalla valitaan kutsuntaan kuulvista 7 miestä suorittamaan asepalvelusta. Kaikkiaan läänistä kutsutaan 118 miestä. Koko Suomen kutsuttujen määrä on 2166 miestä.